Koirat
Kasvatus
Pennut
Bordercollie
Uutiset
Koulutus
Vieraskirja

Koulutus

alkutaipaleella hakumetsässä

Haku on laji, jossa koira etsii hakualueelta (1-luokassa 100m x 100m) maalimiehiä. Hakualuetta halkoo keskilinja, jossa ohjaaja kulkee ja lähettää koiraa vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle puolelle tekemään hakupistoja. Keskilinjaa kuljetaan vain eteenpäin. Kun koira löytää alueelta maalimiehen (alueelle piiloutuneen henkilön), koira ilmaisee maalimiehen ohjaajalle joka rullailmaisulla tai haukkuilmaisulla (selitetään myöhemmin tekstissä). Hakukoiraksi sopii koira, joka on motivoitavissa työskentelemään ohjaajansa kanssa ja joka ei ole liian arka. Hakukoiran ei välttämättä tarvitse rakastaa vieraita ihmisiä, riittää että se saadaan motivoitua etsimään niitä palkan avulla.

Hakumetsään tarvitaan mukaan mm. seuraavia varusteita: 1-6kpl namipurkkeja (esim. pakasterasiat), joissa on valmiiksi pilkottua ruokaa tai jotain herkkua (esim. makkaraa, lihapullia, keitettyä sydäntä, jauhelihaa, juustoa…), leluja (jos koira palkataan leikillä), yksinkertaisen hihnan tai liinan, pk-liivit (oranssit ”työ”liivit koiralle, joita useimmat palveluskoiraliiton alaiset yhdistykset myyvät) ja itselle vaatteet, joissa tarkenee maata piiloutuneena metsikössä.
Kun koiraa lähdetään kouluttamaan hakukoiraksi, opetetaan koiralle yksi uusi asia kerrallaan. Jotta koira osaisi tehdä etsintätyöskentelyä, täytyy sille opettaa seuraavat asiat:

- MOTIVAATIO > koira haluaa etsiä maalimiehiä metsästä
- NENÄN KÄYTTÖ > koira etsii maalimiehiä ilmavainun avulla
- KÄYTTÄYTYMINEN MAALIMIEHEN LUONA > koira käyttäytyy maalimiehen luona toivotulla tavalla, eikä esimerkiksi raavi tai töki kuonolla maalimiestä
- SUORAN PISTON TEKEMINEN > koira etenee lähetettäessä suoraan hakualueen reunaan saakka
- HAKUALUEELLA TYÖSKENTELY ETEENPÄIN > saavutettuaan hakualueen reunan (50m) koira kääntyy hakualueella eteenpäin
- RISTEILY > palattuaan edelliseltä hakupistolta koira on motivoitunut lähtemään seuraavalle pistolle keskilinjan toiselle puolelle
- TYHJÄ PISTO > koira osaa edetä hakualueella ensin suoraan, sitten eteenpäin ja mikäli maalimiestä ei löydy, palata ohjaajan luo keskilinjalle
- ILMAISU
a) rullailmaisu > koira ilmaisee maalimiehen ottamalla kaulapannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja palaamalla ohjaajan luo keskilinjalle. Ohjaaja kytkee koiran ja lähettää koiran näyttämään, missä maalimies on.
tai
b) ilmaisu haukkuen > löydettyään maalimiehen koira jää haukkumaanmaalimiehen luo, kunnes ohjaaja tulee maalimiehen viereen ja ottaa koiran hallintaansa.
- HALLINTA > koira lähtee tekemään pistoa sinne, mihin ohjaaja sen lähettää ja tulee kutsuttaessa hakualueelta pois.

Hakua voi kouluttaa koiralle monella eri tavalla ja asiat monessa eri järjestyksessä. Esittelen seuraavassa lähinnä sitä tapaa, jolla olen omia koiriani kouluttanut. Se ei ole millään muotoa ainoa tai välttämättä paras tapa kouluttaa, mutta itselleni se on tuntunut mielekkäimmältä. Tärkeintä on kuitenkin edetä koiran ehdoilla koulutuksessa.

1. MOTIVAATIO

Kuten kaikessa muussakin koulutuksessa, ihan ensimmäiseksi koiralle luodaan hakumetsässä motivaatio tehdä töitä ja etsiä maalimiehiä. Koiran täytyy haluta mennä maalimiehen luo. Motivaatio voidaan rakentaa monella tavalla koirasta ja koulutustavasta riippuen. Tavallisimpia tapoja on tuoda koira metsään, jossa maalimiehet syöttelevät sille nameja ja/tai leikkivät sen kanssa - ensin ihan keskilinjan tuntumassa, myöhemmin kauempana siitä. Koiraa voidaan motivoida myös ns. paoilla, eli maalimies juoksee lelun tai namien kanssa metsään ja koiran annetaan juosta perään. Maalimiehen luona koira saa palkan. Erityisesti harjoittelun alkuvaiheessa koiran ohjaaja on hakumetsässä melko passiivinen, maalimiehet hoitavat koiran motivoinnin ja heistä pitää tehdä koiran kiinnostuksen kohde. Koiralle siis rakennetaan assosiaatioketju: löydän maalimiehen > saan mieluisan palkan. Motivaation rakentaminen kannattaa tehdä huolella. Tässäkin pitää edetä koiran ehdoilla. Rohkean, ahneen ja taistelutahtoisen koiran kanssa voidaan edetä nopeasti kouluttamaan itse etsintää. Jos taas koira on vaikeammin motivoitava, kannattaa tähän koulutusvaiheeseen kiinnittää erityisen paljon huomiota.

2. NENÄN KÄYTTÖ

Kun koira suhtautuu rohkean avoimesti ja kiinnostuneesti maalimiehiin metsässä ja haluaa niiden luokse, aletaan koiralle opettaa nenän käyttöä. Haussa koiran pitäisi etsiä maalimiehiä ilmavainun avulla, ei jäljestäen. Sen vuoksi maalimiesten pitäisi aina mennä piiloon takaa kiertäen, ettei piilopaikkaan mene suoraan jäljen hajua. Maalimiesten pitäisi olla aina kunnolla piilossa, mieluiten esimerkiksi jonkin peitteen alla, ettei koira löydä maalimiestä silmiensä avulla.
Ensimmäisissä harjoituksissa hakualuetta ei tallata lainkaan. Tällöin aloitteleva koira erottaa helpommin maalimiehen hajun, ja saa sen nimenomaan ilmasta. Maalimies on valmiina piilossa ja koiran kanssa lähdetään lähestymään maalimiestä tuulen alapuolelta kohti, jotta koiralla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet saada haju maalimiehestä. Koiran kanssa lähestytään maalimiestä, kunnes koira reagoi maalimiehen hajuun. Tällöin koira päästetään irti ja se saa juosta maalimiehen luo, joka palkkaa koiran kuten aiemmin motivaatioharjoituksissakin on tehty.
Mikäli koira ei halua tai uskalla mennä maalimiehen luo, täytyy motivaatioharjoituksia vielä jatkaa. Mikäli se taas ei löydä maalimiestä, vaan jää pyörimään metsässä hukattuaan hajun, otetaan koira uudelleen kiinni ja jatketaan hajun etsimistä. Koira päästetään jälleen irti, kun sillä on taas selkeästi vainu maalimiehestä. Maalimiehen etsintöjä voi alkuharjoituksissa tehdä koiran ominaisuuksista ja iästä riippuen 1-4 harjoituskertaa kohti.

Kun äskeinen harjoitus alkaa sujua koiralta hyvin, aletaan harjoitusta vaikeuttamaan. Alku tehdään kuten edellä, koiran kanssa lähdetään piilossa olevaa maalimiestä kohti hakemaan hajua. Nyt koiran saatua hajun sitä ei päästetäkään irti, vaan koiralle voidaan sanoa joku hetsaussana (esim. "missä", "ukko", kuitenkin joku muu kuin varsinainen käskysana), jonka jälkeen koira viedään keskilinjalle takaisin ja päästetään sieltä etsimään maalimiestä. Hetsaussanan on tarkoitus toimia koiralle vihjeenä myöhemmässä vaiheessa, että ollaan menossa hakumetsään ja kannattaa olla nenä tarkkana.

Tämän harjoituksen vaikeutta voi säädellä etäisyydellä, kuinka kaukana maalimies on keskilinjasta. Harjoitusta tehdään niin kauan, kunnes maalimies voi olla ainakin 50 metrin etäisyydessä niin, että koira lähtee varmasti ja motivoituneesti sitä etsimään.

Koiran toimiessa hyvin, voi harjoitusta vaikeuttaa myös siten, että hakee koiran kanssa vainun kahdesta eri maalimiehestä ja päästää koiran vasta sitten etsimään. Tätä tapaa kutsutaan tuplamielikuvaharjoitukseksi. Esimerkki: Koiran kanssa haetaan vainu maalimiehestä nro2 keskilinjan oikealta puolelta, ja sen saadessa vainun, sanotaan hetsaussana. Koiran kanssa palataan keskilinjalle ja haetaan vainu maalimiehestä nro1, joka on keskilinjan vasemmalla puolella. Taas koiran saatua vainun palataan keskilinjalle. Koira lähetetään ensin etsimään maalimiestä nro1, josta se siis sai vainun viimeksi. Jos koira epäröi lähteä toiselle maalimiehelle sen löydettyä ensimmäisen ukon, lähdetään kävelemään hitaasti toista maalimiestä kohti, kunnes koira taas muistaa mitä se oli tekemässä.

3. KÄYTTÄYTYMINEN MAALIMIEHEN LUONA

Maalimieskäyttäytymistä opetetaan koiralle oikeastaan koko ajan, aivan alusta lähtien. Tärkeintä on, että kaikki maalimiehet noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä ja toimivat kunkin koiran kanssa niin kuin on sovittu. Koiran omistaja itse päättää, haluaako hän että koira on maalimiehellä tietyssä asennossa (hyödyllistä erityisesti röyhkeille ja helposti kiihtyville koirille) vai riittääkö se, että koira odottaa palkkaa maalimiehellä häiritsemättä maalimiestä esimerkiksi kuonolla tökkimällä. Koira oppii maalimieskäyttäytymisen yleensä aika nopeasti, kunhan se ei saa ikinä palkkaa väärästä käytöksestä ja vaatimuksissa ollaan johdonmukaisia. Tässä tulee esiin hyvien ja tarkkojen maalimiesten merkitys hakuharjoittelussa. Koiralle ei anneta palkkaa, jos se tökkii kuonolla, pomppii tai pyrkii itse ruokapurkille. Jos koiran halutaan olevan tietyssä asennossa, esim. maassa tai istuen, se saa palkan vasta kun se menee kyseiseen asentoon. Aluksi maalimies voi auttaa koiraa käskemällä se asentoon, mutta myöhemmin koiran tulee itse tajuta ottaa oikea asento tullessaan maalimiehen luo. Koirasta ja harjoituksesta riippuen maalimies voi joko palkata koiraa piilopaikan luona, jolloin koiran ohjaaja tulee noutamaan koiran, tai sitten maalimies voi kuljettaa koiran takaisin keskilinjalle ohjaajan luokse nameja syötellen tai leikkien. Jos maalimies tuo koiran keskilinjalle, on tärkeää, että hän samalla liikkuu alueella eteenpäin. Tämä vahvistaa koiran oikeaa pistotyöskentelyä myöhemmässä vaiheessa. Ts. koira ei tule pistolta koskaan pois samaa reittiä, mitä se on mennyt metsään, vaan liikkuu aina alueella eteenpäin. Tämä pätee myös rullakoiran ilmaisussa, se tuo rullan ohjaajalle aina liikkuen alueella eteenpäin.

4. SUORAN PISTON TEKEMINEN

Koira saattaa oppia etenemään etsimään lähetettäessä suoraan jo nenänkäyttöharjoitusten aikana (koska se on aina lähetetty maalimiehelle siitä kohdasta keskilinjalta, mistä kohtaa maalimieskin löytyy, mikäli koira etenee suoraa alueen reunaa kohti), mutta usein suoran piston tekemistä täytyy harjoitella ja vahvistaa myös erikseen. Pistolla tarkoitetaan koiran etenemistä keskilinjalta hakualueen reunaa kohti.

Suoran piston tekemistä voi vahvistaa näyttäytyvillä maalimiehillä, ns. pompuilla. Tässä harjoituksessa maalimies on valmiiksi piilossa, kun koira tuodaan keskilinjalle. Koira käännetään kuono maalimiestä kohti ja maalimies nousee piilosta ja heiluu sen verran, että koira näkee maalimiehen. Myös tähän kohtaan voi liittää aiemmin käytetyn hetsaussanan. Koiran nähtyä maalimiehen, maalimies menee takaisin piiloon. Koira voidaan siksi ajaksi kääntää kuono toiseen suuntaan. Kun maalimies on jälleen piilossa, koira lähetetään etsimään sitä ja maalimies palkkaa koiran normaaliin tapaan. Näitä harjoituksia voi tehdä samalla tavalla tuplamielikuvana kuin nenänkäyttöharjoituksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos koira alkaa selkeästi etsiä maalimiestä silmillään, täytyy palata takaisin nenänkäyttöharjoituksiin.

5. HAKUALUEELLA TYÖSKENTELY ETEENPÄIN

Kun koira osaa tehdä suoran piston yli 50 metrin päähän, täytyy se opettaa kääntymään alueella eteenpäin, mikäli maalimies ei löydy heti suoran piston päästä. Tähän on olemassa hyvin erilaisia keinoja. Aluksi voidaan tehdä esimerkiksi niin, että maalimies löytyy vaihtelevasti suoran piston päästä ja vaihtelevasti edestä. Harjoituksia voi tehdä myös niin, että maalimies näyttäytyy koiralle, ja kun koira käännetään pois, maalimies siirtyy alueella eteenpäin. Näin koira juoksee ensin kohtaan, missä on nähnyt maalimiehen, mutta kun ei löydäkään sitä siitä kohtaa, vaan kääntyessään eteenpäin löytää maalimiehen, oikea toiminta vahvistuu. Eteenpäin työskentely on asia, jota täytyy vahvistaa myös kokeneemman koiran treenauksessa. Nuorella koiralla eteenpäin työskentelyä vahvistetaan vain sillä, että koira ei koskaan löydä takaa mitään. Kokeneemman koiran voi huutaa keskilinjalle ja lähettää uudelleen, mikäli se kääntyy väärään suuntaan.

6. RISTEILY

Kun koira osaa tehdä syviä (väh. 50m) pistoja ja kääntyy alueella eteenpäin, voidaan alkaa harjoitella risteilyä. Risteily tarkoittaa koiran etsintätyöskentelyä hakualueella, eli sen lähettämistä hakupistoille vuoroin oikealle vuoroin vasemmalle puolelle. Hakuharjoittelun alusta lähtien maalimiehet on pyritty sijoittamaan siten, että koira lähetetään vuoron perään eri puolille keskilinjaa. Siitä koiralle on syntynyt jo jonkinlainen mielikuva hakualueella liikkumisesta.

Oikeanlaista liikkumista voi vahvistaa risteilyharjoituksilla. Koirasta riippuen niitä voi tehdä ennen tai jälkeen tyhjien pistojen opettamista. Perusperiaate on kuitenkin se, että kun koira tulee edelliseltä pistolta (joko palaa tyhjältä pistolta ohjaajan luo tai löydettyään maalimiehen palaa ohjaajan kanssa keskilinjalle), näyttäytyy seuraava maalimies toisella puolella keskilinjaa ja koira saa välittömästi lähteä tämän perään. Harjoitus vahvistaa sitä, että koira pistolta palattuaan suuntautuu entistä paremmin etsimään keskilinjan toiselta puolelta.

7. TYHJÄ PISTO

Kun koira osaa tehdä riittävän hyviä hakupistoja ja sillä on hyvä motivaatio etsintätyöskentelyyn, voidaan sen kanssa harjoitella tyhjiä pistoja. Tyhjä pisto tarkoittaa sitä, että alueella jonne koira lähetetään, ei ole maalimiestä. Ihanteellisessa tapauksessa koira etenee siis suoraan hakualueen reunaan saakka, kääntyy hakualueella eteenpäin ja etenee 10-20 metriä. Kun maalimiestä ei löydy tältä matkalta, koira palaa itsenäisesti tai ohjaaja kutsuu sen takaisin keskilinjalle. Koiran tehdessä pistoa, myös ohjaaja etenee keskilinjalla. Ohjaaja voi palkita koiran tyhjän piston jälkeen keskilinjalla ennen kuin lähettää seuraavalle pistolle. Jos koira epäröi lähteä tyhjän piston jälkeen seuraavalle pistolle, voidaan seuraava maalimies ottaa näyttäytyvänä, jolloin koira saa lisää motivaatiota etsintätyöskentelyyn. Jos koira ei lähde hyvin tyhjälle pistolle, se lähetetään sinne uudelleen samalla tavoin kuin alueella olisi maalimies.

8. ILMAISU

Rullalla ilmaiseva hakukoira ilmaisee löytämänsä maalimiehen ottamalla kaulassaan roikkuvan rullan suuhunsa, palaamalla ohjaajan luo keskilinjalle ja ohjaajan kytkettyä koiran liinaan, koira lähetetään näyttämään missä maalimies on. Haukkuen ilmaiseva koira taas jää löytämänsä maalimiehen luo haukkumaan, kunnes ohjaaja tulee maalimiehen luokse ja ottaa koiran hallintaan. Haukkuilmaisua voi alkaa harjoitella jo lähes alusta saakka, koirasta ja koulutustavasta riippuen. Rullailmaisun kanssa taas kannattaa odottaa siihen, kunnes koira osaa tehdä hyvin tyhjiä pistoja ja on silti motivoitunut. Tämä siksi, että koira ei alkaisi tehdä valeilmaisuja (tuoda rullaa, vaikka ei ole vielä löytänyt maalimiestä).

Ilmaisutapa valitaan yleensä koiran ominaisuuksien mukaan. Herkkähaukkuiselle ja avoimelle koiralle sopii hyvin haukkuilmaisu, rullailmaisu puolestaan sopii koirille, jotka nauttivat juoksemisesta, noutamisesta tai tekevät töitä mieluummin ohjaajalle kuin maalimiehelle eli ne eivät ole aivan niin maalimiesorientoituneita. Myös helposti kiihtyvälle koiralle rullailmaisu saattaa olla parempi ratkaisu, sillä tällöin vietti purkautuu juoksemiseen eikä väärään käytökseen, kuten maalimiehen komentamiseen näykkimällä tai raapimalla.

rullailmaisu

Rullailmaisua harjoiteltaessa koiran pitäisi osata jo noutaa. Rullailmaisua aletaan harjoittelemaan erillään etsintäharjoittelusta, vaikkapa ihan jossain muussa ympäristössä kuin metsässä. Ensimmäiseksi koiralle opetetaan rullan tuonti. Se tehdään irtorullilla, eli rullalla joka ei ole kiinni koiran kaulapannassa.

Maalimies ottaa irtorullan käteensä, heiluttelee sitä niin että koira näkee, jonka jälkeen maalimies etenee muutaman metrin päähän ja laskee rullan maahan. Koira päästetään maalimiehen luo. Jos koira ottaa rullan suuhunsa, ohjaaja kehuu koiraa ja kutsuu sitä luokseen sekä palkkaa rullan tuonnista. Jos koira ei ymmärrä ottaa rullaa, voi maalimies hieman auttaa koiraa heiluttelemalla rullaa.

Kun koira osaa itsenäisesti ottaa rullan maalimiehen luota, voidaan kutsumista vähentää, jolloin sen pitää itse ymmärtää lähteä rullan kanssa ohjaajan luo. Kun tämäkin vaihe on kunnossa, voidaan välimatkaa pidentää ja myöhemmin maalimies voi olla jo hieman piilossa. Kun rullanhaku on sujuvaa, voidaan ilmaisun yhteyteen liittää näytölle meno. Koiran tuotua rullan ohjaajalle, ohjaaja palkkaa koiran normaaliin tapaan, jonka jälkeen ohjaaja kytkee koiran liinaan. Jos koira ei ole lainkaan suuntautunut maalimieheen päin, voi maalimies kutsua koiraa, jonka jälkeen koira lähetetään näytölle. Näytöllä koiran tulisi käyttäytyä kuten se on opetettu tekemään hakumetsässä maalimiehen luona (kts. kohta maalimieskäyttäytyminen). Kun koira on maalimiehen luona, maalimies palkkaa koiran normaaliin tapaan.

Sitten kun ilmaisut sujuvat muussa ympäristössä, voi niitä alkaa harjoitella etsintätyöskentelyn yhteydessä. Aluksi kun ilmaisu tuodaan mukaan metsäharjoitteluun, helpotetaan etsintää. Koiralle voidaan esimerkiksi tehdä näyttäytyviä maalimiehiä tai valmiina piilossa olevia maalimiehiä, jotka ovat lyhyen etäisyyden päässä (esim. 10-20m). Kun koira osaa ilmaisun hyvin metsässäkin, voidaan etsintäharjoittelua jälleen vaikeuttaa. Vähitellen voidaan siirtyä irtorullien käytöstä kiintorullaan eli rullaan joka roikkuu koiran kaulapannassa.

ilmaisu haukkuen

Haukkuilmaisu voidaan opettaa joko erikseen hakuharjoittelusta tai hakuharjoittelun yhteydessä. Tavallisin tapa on koiran ”turhauttaminen”. Koiralle näytetään palkkaa (ruoka tai lelu), jota koira ei saa ennen kuin haukkuu. Yleensä koira jossain vaiheessa turhautuu yrittämään palkkaa, jolloin se päästää ääneen. Aluksi koiran voi palkita pienestäkin äänestä. Kun koira on oppinut, että palkka tulee haukkumisesta, odotetaan useampi haukku ennen kuin koira palkataan. Tässä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että koira ei pyri liian lähelle maalimiestä, näyki tai raavi tätä (maalimieskäyttäytyminen). Vähitellen haukkusarjaa pidennetään. Ihanteellisinta olisi, että haukku on jatkuvaa, rytmikästä ja rentoa (ei kiihtynyttä tai kireää). Kun koira osaa hyvin haukkua maalimiehen luona, voi palkka olla heti alusta lähtien piilossa.

9. HALLINTA

Se, missä vaiheessa koiralta aletaan vaatia hallintaa, on hyvin koirakohtaista. Itsenäinen ja kova koira täytyy ottaa ennemmin haltuun kuin nöyrä ja tottelemaan taipuvainen. Hallinta tarkoittaa käytännössä sitä, että koira on ohjaajan hallinnassa (kulkee vierellä) hakualueelle saavuttaessa, koira odottaa lähetyskäskyä ja lähtee siihen suuntaan mihin ohjaaja sen lähettää, sekä kutsuttaessa tulee pois hakupistolta.

Jotta koira voi olla hallinnassa hakumetsässä, täytyy sen olla hallinnassa muuallakin eli koiran ja ohjaajan suhteen on oltava kunnossa.

Hallintaa opetetaan koiralle jollain tavalla koko hakuharjoittelun ajan: sitä ei päästetä itsekseen ryöstäytymään maalimiehelle ja sen ei anneta huvikseen juoksennella metsässä miten sattuu. Koira saa siis työskennellä itsenäisesti hakualueella, mutta ohjaajan asettamien rajojen puitteissa.


© 2005 - 2007 Jessica Ristimäki